Kysymyksiä ja kommentteja maailman menosta Kaikki ei ole sitä miltä näyttää

Oodi – loistavasti käytettyä verorahaa!

  • Komean rakennuksen puinen julkisivu erottuu.
    Komean rakennuksen puinen julkisivu erottuu.
  • Ei mikään laatikko, vaan suunniteltu luovuudella.
    Ei mikään laatikko, vaan suunniteltu luovuudella.
  • Milloin olet nähnyt tällaista rakennetun puusta?
    Milloin olet nähnyt tällaista rakennetun puusta?
  • Tietotekniikkaa on käyttäjille tarjolla todella monipuolisiin tarkoituksiin.
    Tietotekniikkaa on käyttäjille tarjolla todella monipuolisiin tarkoituksiin.
  • Kolmiulotteista tulostusta on tarjolla.
    Kolmiulotteista tulostusta on tarjolla.
  • Ylimmän kerroksen kirjataivas on nimensä veroinen.
    Ylimmän kerroksen kirjataivas on nimensä veroinen.
  • Avajaisissa oli tasokasta antia runouden ystäville.
    Avajaisissa oli tasokasta antia runouden ystäville.
  • Täällähän voi elää vaikka koko päivän: tarjontaa riittää sekä hengen että ruumiin ravinnosta.
    Täällähän voi elää vaikka koko päivän: tarjontaa riittää sekä hengen että ruumiin ravinnosta.
  • Oodi palvelee käyttäjiään aamusta iltaan.
    Oodi palvelee käyttäjiään aamusta iltaan.

Ensinnäkin, itse Oodin rakennus on komeaa arkkitehtuuria ja ilo silmälle – pelkästään siitä on aihetta olla ylpeä. 

Uusi keskuskirjasto on paljon enemmän kuin kirjasto. Tällaisia on tapana nimittää kulttuurikeskuksiksi, monitoimirakennuksiksi tai muulla vastaavalla nimellä, sillä tarjolla on paljon enemmän kuin kirjallisuutta luettavaksi ja lainattavaksi. 

Avajaispäivänä kävijä sai vakuuttua, että Oodissa on viihtyisät ja edustavat tilat todella moneen tarkoitukseen, joita en tässä yritäkään luetella – se täytyy käydä kokemassa itse paikan päällä. Katutasossa saa mm. nauttia monipuolisesta tarjoilusta. 

Toisessa kerroksessaan Oodi tarjoaa mahdollisuudet toteuttaa kaikkea inhimillistä luovuutta, nimen omaan nykyajan menetelmin. Voi tulostaa kolmiulotteisesti, kaivertaa tai leikata laserilla, tuottaa ja tallentaa musiikkia, kuvata valokuvastudiossa tai tulostaa kuviaan julistekokoon, tai vaikkapa tekstiilille. Materiaalikustannukset jäävät maksettaviksi, mutta monipuolisen välineistön opastus ja käyttö on maksutonta. 

Kolmannen kerroksen Kirjataivas on se perinteinen kirjasto, mutta toteutettuna näyttävästi, ja tarjoillen vaikuttavia näköaloja pääkaupungin arvokkaaseen ja keskeiseen maisemaan. Hyllyissä olevat kirjat eivät ole kuluneina muualta siirrettyjä, vaan uutukaisina lukijaa kutsuvia. 

Vertailukohteita Oodille ei oikein ole, ainakaan Suomessa. Tänään avajaisissa vaikutelmaksi jäi, että kunhan kaikki sen tilat on saatu varustettua suunnitellusti ja toiminnot on saatu käyntiin, Helsingissä ei oikein enää voi perustellusti väittää, ettei olisi mielekästä tekemistä. 

Kiitos, päättäjät! Monesta verovarojemme käyttökohteesta voin kyllä purnata, mutta nyt olette kerrankin osanneet käyttää yhteisiä varojamme sellaisella tavalla, josta voi olla iloinen ja ylpeä. 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Samaa mieltä. Kadun toisella puolella on myös toinen ihmettelyn aihe.
https://amosrex.fi/meista/amos-rexin-arkkitehtuuri/

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Oodi on minunkin mielestäni suorastaan käsittämättömän hieno rakennus ja tulee myöskin olemaan vielä ulkomaalaistenkin arkkitehtuuri-lehtien suosikkikohde. Alvar Aalto sai kovan kilpailijan itselleen, mitä tulee arkkitehtuuriin ja hienoihin teknisiin ratkaisuihin.

Suomen maine rakennustaiteellisena maana sen kuin kasvoi tämän hienon Oodin myötä. Olen täysin lumoutunut, vaikka sisältä olenkin nähnyt vain pelkästään kuvia! Nimikin on upea.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Kiva kuulla, että Helsingissäkin on nyt kunnollinen kirjasto. Meidän tamperelaisten ikioma Metso on myös erittäin mukava paikka viettää aikaa. Myös Metsossa on paljon muutakin kuin perinteinen kirjasto. Voidaan syystä sanoa, että kyse on kaikkien yhteisestä olohuoneesta.

Onnea kaikille helsinkiläisille uuden kirjaston johdosta!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Onhan oodi rakennuksena upea ja HELSINGIN keskuskirjastona merkittävä, mutta jäin kyllä ihmettelemään kun siitä päätettiin leipoa valtakunnallisesti tärkeä ilmiö joka kuulema koskettaa kaikkia suomalaisia. Mikä on sen vaikutus Jyväskylässä, Oulussa tai Nuorgamissa? Onko se tulevaisuudessa Suomen ainoa kirjasto vai mikä? Jäi liikaa avoimia kysymyksiä...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ei tullut suurmoskeijaa, ei tullut Guggenheimia. Tuli julkinen rakennus yhteiskunnan rakentajille.

Kaiken vierasperäisen ihannoinnin sijaan saatiin vihdoinkin arvoisensa ympäristö tavallisille kansalaisille, jotka haluavat nähdä, kuulla, lukea, tietää ja oppia tekemään uutta. He voivat käyttää Oodia jatkaakseen perinteistä kirjallisuuden harrastustaan, mutta sen lisäksi vielä laajentaa osaamistaan uusille alueille sekä jakaa kokemuksiaan ja saavutuksiaan muillekin, tarvitsematta maksaa siitä maltaita tilojen ja välineiden käyttöön saamiseksi.

Sopii toivoa, että jatkossa ei nuukailtaisi tilojen kunnollisessa varustamisessa eikä aktiivisessa opetustilaisuuksien järjestämisessä kaikille, joita kiinnostaa opetella ja parantaa valmiuksiaan esimerkiksi nykytekniikan käyttöön itsensä ilmaisussa.

Puhutaan paljon syrjäytyneestä nuorisosta – tässä on aivan erinomainen joululahja heille, jotka eivät ole tähän saakka kokeneet itselleen olevan tarjolla mielekästä tekemistä ja tuntevat varojen puutteen rajoittavan mahdollisuuksiaan. Uteliaisuus, kokeilunhalu, pyrkimys asioitten hallintaan ja tiedonjano ovat mahtavia käyttövoimia kanavoituina rakentaviin tarkoituksiin. Moni uusi asia ei tämän jälkeen ole enää mahdollisuuksista kiinni – Oodi tuo niitä kaikille tarjottimella.

Tämä ei ole hömppää veronmaksajien piikkiin – tämä on tutkimusmatkailua siihen kaikkeen, mitä tänä päivänä voi tietää, kokea ja tehdä sekä hyödykseen että ilokseen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

"Kaiken vierasperäisen ihannoinnin sijaan"

Epäilen. Valtaosa kirjastojen kokoelmista on kansäinvälistä ja vain murto-osa jotimaista kirjallisuutta. Ei sillä etteikö se hyvä asia olisi. Ja vaikka Oodin rakentamiseen käytettiin valtion rahoja, niin pääasiassa siitä hyötyvät vain helsinkiläiset. Samaan aikaan kirjastojen rahoitusta leikataan ja lähikirjadtoja suljetaan muualla Suomessa. Ja mitä tekevät sitten syrjäytyneet nuoret vaikka Lieksassa tai Alavudella? Pitääkö heidän ostaa liput junaan ja tulla ihailemaan Oodia? Anteeksi skeptisyyteni, mutta Oodin merkitys ja hyöty on vain koko Suomen mittakaavassa oikeasti hyvin vähäinen. Juuri ja juuri vain Helsingin kokoinen. Silti Oodi on saanut turhan isoa hehkutusta. Se ei tuo sisältöä esimerkiksi minun elämääni, jatkan edelleen käymistä Jyväskylän pääkirjastossa niin kauan kuin Jyväskylässä vielä korjasto on. Paljon on puhuttu silti siitä pitäisikö se lakkauttaa tai muuttaa maksulliseksi. Se vain riippuu siitä, onko meillä muualla Suomessa kuin Helsingissä asuvilla immeisillä mitään merkitystä. Oodi ei kuitenkaan tule muuttamaan elämäämme pieruakaan vaikka media kuinka hehkuttaa sitä valtakunnallisesti merkittäväksi. Se on Helsingissä ja pysyy edelleen Helsingissä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Vierasperäisen ihannoinnilla viittaan tässä siihen, että hurahtaneet päättäjät olisivat luovuttaneet pääkaupungin keskeistä aluetta pysyvästi rakennettavaksi veronmaksajien kustannuksella (myös kiihkomielisiä ja väkivaltaisia suuntauksia sisältävän) uskonnon levittämiskeskukselle tai sitten taiteen nimissä rahastavan ulkomaisen säätiön monumentille, joka olisi sitonut veronmaksajat ikuiseen liekaan maksamaan vuosittain huikeita kuormia dollareita oikeuksista pitää esillä säätiön teoksia.

Olet varmaankin tiedotusvälineiden kertoman perusteella selvillä siitä, että vakava riski molemmista kalliista möhläyksistä oli välillä Helsingissä aivan todellinen – meillähän on vallan kahvassa edelleenkin pelottavan arvostelukyvyttömiä poliitikkoja, joista tuollainen olisi ollut suorastaan hienoa. Samalla tuhotaan säälittä ja peruuttamattomasti omaa ainutlaatuista historiallista perintöämme, kuten toimiva Malmin lentoasema.

On aivan eri asia, että suomalaisille on paikallaan tarjota runsaasti ja jatkuvasti kansainvälisiä virikkeitä kaikilta tieteen ja taiteen aloilta, kuin että annetaan pääkaupungista pysyvä jalansija ulkomaiselle vallankäytölle ja loputon kestotilaus suomalaisten veronmaksajien kustannettavaksi ulkomaisille rahastajille ilman, että maksajilla on siihen sen enempää mitään tarvetta kuin omaa kiinnostustakaan.

Pelkään pahoin, että on vain ajan kysymys, milloin nuo torpatut hankkeet taas nostavat niljakasta päätään kun jälleen uudet poliitikkopolvet päihtyvät vallastaan leikkiä muitten rahoilla ja keksivät tavoitella henkilökohtaista julkisuutta esiintymällä kellokkaina huomiota herättäville päättömyyksille.

Olet oikeassa, Oodista hyötyvät pääasiassa helsinkiläiset. Yllä Sari Laitinen (# 3.) kertoi, että Tampereen Metso on sekin toiminnoiltaan monipuolinen keskuskirjasto. Valtion rahojen jaossa niin julkiseen rakentamiseen kuin kulttuuriinkin myös alueellinen oikeudenmukaisuus on tärkeä periaate, vaikka samaa käyttäjien väestöpohjaa ei olekaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Sen, että jotakin tarjotaan Helsingissä asuville, ei tietenkään pitäisi olla poissa muualla Suomessa asuvilta, ja paikallisille erinomaisille saavutuksille olisi kaikkialla luotava pysyvät menestyksen edellytykset. Valtakunnallista arvoa Oodilla voi olla tien näyttäjänä, jonka parhaita kokemuksia kenties voidaan siirtää toteutettavaksi pienemmässäkin mittakaavassa.

Jyväskylä on yliopistokaupunki, jonka kirjastolaitoksen totta kai kuuluisi olla korkealle listattuna opetuksen ja kulttuurin valtakunnallisessa tärkeysjärjestyksessä. Keski-Suomen ainutlaatuisiin kansainvälisen tason nähtävyyksiin kuuluu myös mm. Tikkakosken Ilmavoimamuseo, jonka vetovoimasta saataisiin moninkertainen kohtuullisella investoinnilla asiallisiin ja riittäviin näyttelytiloihin sekä museon tunnetuksi tekemiseen.

Tämähän on aluepolitiikkaa, josta säädetään suurelta osin Arkadianmäeltä, mutta paikallisten toimijoiden roolia kehittämisessä ei voi ottaa kukaan muu – ilman toteuttamiskelpoisia suunnitelmia ei heru valtakunnallista julkista rahaa, eikä mikään taho pääkaupunkiseudulla ota asiakseen maakuntien profiilin nostamista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #7

Siinä olet oikeassa, että Jyväskylän pitäisi yliopisto kaupunkina arvostaa enemmän kirjastoa. Mutta Jyväskylä on hiljaa kuihtuva ja kuoleva kaupunki. Palvelut siirtyvät hiljaa Tampereelle ja Kuopioon. Talous sakkaa, eikä tahdo leikkauksista ja ulkoistamisesta huolimatta nousuun. Samaanaikaan korjausvelka on kasvanut tähtitieteelliseksi. Kaupunki pysyy pystyssä ainoastaan yliopiston ansiosta ja on vain ajan kysymys koska sekin otetaan pois. Eipä tänne muutenkaan kukaan halua jäädä, mahdollisimman pian opintojen jälkeen Jyväskylästä muutetaan pois.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #8

Järvimaisemaan kumpuilevassa metsämaastossa sijoittuva Jyväskylä on Suomen kauneimpia kaupunkeja, ja vaikuttaisi antavan tilaisuuden toteuttaa "suomalainen unelma asua keskikaupungilla omakotitalossa järven rannalla".

Siihen katsoen kuulostaa kovin synkältä tuo välittämästi kuva Jyväskylästä ja sen tulevaisuudesta.

Keski-Suomeen on tulossa Äänekoskelle Suomen uudenaikaisin ja suurin puunjalostustehdas lukuisine innovatiivisine sivutuotteineen.

Varuskunnat ovat kuntatalouden varmoja tukipylväitä tuodessaan paikkakunnalle veronmaksajia ja ostovoimaa kaupan myynnille. Ei ole kauan siitä kun Lentosotakoulu lakkautettiin Kauhavan tappioksi ja sen toiminnot siirrettiin Ilmasotakouluun Tikkakoskelle. Saatte sinne Jyväskylän taivaalle vaikka Midnight Hawks'it vetelemään savujuoviaan varttitunnissa, jos niin sovitaan.

Kuinka tämä kaikki voisi olla antamatta myös Jyväskylälle elinvoimaa ja piristysruisketta?

Jyväskylän yliopiston tiedekunnat ovat Humanistis-yhteiskuntatieteellinen, Informaatioteknologian, Kasvatustieteiden ja psykologian, Liikuntatieteellinen ja Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu.

Voiko joku väittää, ettei kaikelle tuolle osaamiselle olisi käyttöä nykypäivän ja tulevaisuuden Suomessa?

Pankaa siellä Keski-Suomessa vaikka alkajaisiksi vireille se Ilmavoimamuseon uusinta pinta-alaltaan vähintään kaksin-kolminkertaiseksi – käykää vaikka katsomassa mallia Ruotsin Linköpingin Flygvapenmuseumista: https://www.flygvapenmuseum.se/

Alan harvinaista ja arvokasta museoesineistöä varastoidaan ympäri Nyky-Suomea pilaantumassa jopa lämmittämättömissä peltihalleissa, sen sijaan, että tästä maamme historialle olennaisesta materiaalista saataisiin näytteille arvonsa mukainen kansainvälinen matkailun vetonaula. Jos seuraavaan hallitukseen saadaan vähänkään viisas kulttuuriministeri, käykää nykimässä häntä hihasta!

Eihän markkinoilla pärjää ujostelemalla ja nuukailemalla, vaan panemalla ylpeästi esille sitä, mitä muilla ei ole.

"Oodi Jyväskylälle" voisi olla omintakeisesti jotain muuta kuin tämä, minkä juuri saimme Helsinkiin. Mutta uudenlaista, virikkeellistä ja aktivoivaa sen täytyisi olla.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Toi 3D tulostusmahdollisuus täytyykin käydä katsomassa minkä tason laitteet löytyvät. Olisi malli työn alla teen sitä Maya 3D:llä. Tosin 3D tulostettavuuden huomioiminen malleissa vaatii hieman muotoilussa työtä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kun kerran otit tuon puheeksi, niin piti lisätä kuvitukseen yksi otos tästä aiheesta – selaahan yllä!

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Oodi kehut on blogin alussa, jota minäkin suosittelin. Määräävä kuvahan siinä onkin, etenkin, kun käyttöhenkilökuntakin kokonaisuutta kehui.
Kaksi ongelmaa jää toivottavasti marginaaliin. Toinen on turvallisuus; osan piti olla pitkään auki, alunperin 24/7 ja toinen on rakennuksen kestävyys ympäristöolosuhteissa. Esim. Kiesmasta opimme, että käyttöympäristö on ilmastollisesti haastava. Se on sitä myös turvallisuusteknisesti.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa